Draamaseminaari

Draamakasvatuksen seminaarissa kolme ryhmää esittivät omat nukketeatteri esityksensä. Ensimmäinen esitys oli keppinukketeatteri esitys. Neljä ihmistä nukettivat keppinukeilla ja yksi säesti pianolla. Esitys oli rakennettu laulujen pohjalle ja esityksen alussa kerrottiin esityksen olevan musikaali. Ryhmän kertoja oli sairastunut, mutta mielestämme heidän esityksensä toimi mainiosti ilman kertojaakin. Keppinuket olivat kolme pukkia: pieni, keskikokoinen sekä iso pukki. Tarinassa oli mukana myös peikko. Nukettajat osasivat hommansa ja musiikki kantoi esitystä eteenpäin. Lavasteiden korkeuserot tekivät niistä uskottavat ja mielenkiintoiset. Uskomme että Kolme pukkia- musikaali sopisi kaiken ikäisille. 

Kolme pukkia

Toinen esitys oli varjoteatteria, hyödyntäen piirtoheitintä, musiikkia sekä varjoheijastusta seinälle lampun kanssa. Se kertoi ankka perheestä, joka joutui pahan kuningattaren ansaan. Ryhmä käytti hienosti piirtoheitintä sekä muita apuvälineitä hyödykseen ja eläytyminen oli uskottavaa. Monipuolisuus teki esityksestä todella mielenkiintoisen. Esitys oli melko pelottava, minkä takia se olikin suunnattu esikouluikäisille. Ryhmä kertoi, että piirtoheittimen ympärillä pystyi maksimissaan työskentelemään kolme ihmistä - muuten tulisi liian ahdasta. Esitys oli hieno, värikäs ja mukaansa tempaava. Siinä oli jännitystä, mutta esityksen aikana sai myös nauraa. Musiikin soittaja tarvittiin erikseen. Oli hienoa nähdä varjoteatteria, ja vielä onnistunutta sellaista!

Viisi ankkaa

 
Kolmas esitys oli perinteinen nukketeatteri esitys. Heillä oli kertoja erikseen. He käyttivät verhoa apunaan, kun kohtaus vaihtui. Verhon käyttäminen antoi aikaa rekvisiittojen vaihtoon sekä rytmitti esitystä jakaessaan sen kohtauksiin. Keskustelimme esityksen jälkeen siitä, että onko verholla peittäminen välttämätöntä. Opettajamme sanoi, että verhoa ei välttämättä tarvitse, koska tavaroiden siirtäminen voisi yhtä hyvin näkyä yleisölle. Lavastaiden suojassa oli yksi nukettaja ja nukke. Hänen rooliaan olisi pitänyt tehdä näkyvämmiksi. Näyttää selkeästi, että hän tulee lumen alta. Joillekkin jäi epäselväksi, että hallaharson alla piileskeli nukettaja ja hahmo. Oliko siis vaivanarvoista olla piilossa jos sitä ei välttämättä yleisö tajua? Esityksessä oli onnellinen loppu ja sai yleisön hyvälle mielelle,

Postihiiri ja kumppanit

Esityksien jälkeen oli vuorossa tutkivat otteet. Jokaisella ryhmällä oli tavoitteena draamakasvatus kurssin aikana perehtyä tiettyyn tutkivaan otteeseen ja valmistella siitä power point esitys muita opiskelijoita varten. Aikaa oli hyvin vähän näitä esityksiä varten, minkä takia meille tuli melko kiire. Koko järjestelmä olisi pitänyt hoitaa ehkä eri tavalla, koska tilanne oli sekava. Luokka kerrallaan (A, B, C) ryhmät esittivät omat esityksensä, saman aikaisesti. Ongelmana oli se, että yleisönä toimivat opiskelijat joutuivat kiertämään esityksestä toiseen tietyssä ajassa, joten saimme nähdä joistakin power point esityksistä vain pienen pätkän. Onneksi pystymme käymään kaikki esitykset lukemassa, jos jotakin jäi epäselväksi ja johonkin aiheeseen haluaa tarkemmin perehtyä.

-Emma ja Enni